Tehtävä 7: Oman kokemuksen etäännytys (Viikko 45)

On syksyinen sunnuntai iltapäivä. Pirjo valmistautuu hakemaan pientä tyttöään lähi Siwan parkkipaikalta. Tyttö on ollut isällään taas viikonlopun, niinkuin aina joka toinen viikonloppu. Pirjoa hermostuttaa. Tapaamiset ex-miehen kanssa eivät oikein koskaan suju ongelmitta. Pirjo pöyhii vielä kammalla hiuksensa ja valmistautuu lähtemään. "Voi kun se olisi jo ohi." Hän ajattelee ja astuu ulos ovesta.
Ulkona on hieman tuulista, mutta aurinko paistaa melko lämpimästi. Pirjo talsii ripeästi rapakoiden poikki, hän ei halua myöhästyä. Kääntyessään Siwan pihaan hän huomaa parkkipaikan keskellä valkoisen mersun, jonka vieressä seisoo mies tyttö sylissään. Mersun sisällä kuljettajan penkin vieressä istuu nainen joka katsoo Pirjoa pistävästi naama väärällä. Tyttö isänsä sylissä huuta ilahtuneena äitiään. Tyttärensä näkemisen ilo kiirii jo Pirjon ajatuksiin, mutta se ei kestä kauaa. Hän saapuu auton luo ja show alkaa. Mies ei säästele sanojaan varsinkaan niitä pahoja. Syytöksiä satelee niskaan. Pirjo ei ole muka hyvä äiti. Lapsella olevat vaatteet ovat liian pieniä. Pirjo on itsekäs ja tuhlaa rahat itseensä. Pirjo yrittää sulkea tilanteen mielestään, vaikka se on vaikeaa. Koko kylä sen kuulee, hänkään ei sitä voi olla kuulematta. Tyttö oli jo tallustanut hänen jalkoihinsa ja turvasi häneen. Hänen pitäisi olla vahva, heidän molempien takia, ei haukku haavaa tee. Pirjo yrittää puolustautua parilla sanalla syytöksiä kohtaan, mutta ei kykene enää lopuksi vastaamaan sanatulvaan eikä hän halua korottaa ääntään. Hän vain haluaa kotiin tyttönsä kanssa.
Noin puolen tunnin päästä Pirjo ja tyttö ovat kotona.On hyvin hiljaista, kumpikaan ei ole puhunut mitään. Tyttö menee huoneeseensa, luultavasti leikkimään. Pirjo menee istumaan olohuoneen sohvalle. Kaikki melu tuntuu jääneen talon ulkopuolelle. Hän voisi olla melkein helpottunut, mutta pahat sanat tulvivat takaisin mieleen. Hän yrittää niin kovasti, eikä mikään tunnu riittävän. Kyyneleet alkavat valua pitkin poskia, eivätkä ne meinaa loppua millään.
"Miksi äiti itkee?" kuuluu hento ääni hänen jalkojensa juurelta. "Äidillä on vain niin paha mieli" Pirjo vastaa ja pyyhii kyyneleitään. "Älä itke, ei isä sitä tarkoita." Tyttö yrittää piristää äitiään. Pirjo hymilee, vaikka kyyneleet eivät loppuneet vielä. Hän halaa pikkuistaan. Kyllä kaikki vielä järjestyy.